Suomiarvat

Kotimaiset arvat

Veikkaus on ainoa laillinen paperiarpojen tarjoaja Suomessa, joten sillä saralla tarjonta ei ole kovinkaan monipuolista. Arpamalleja tulee ja menee, joten niiden määrä vaihtelee, mutta yleensä niitä on kerralla noin kymmenen kappaletta. Aihepiireinä on ollut mitä sattuu, aina Kummeleista ja Voice of Finlandista syvällisempiin teemoihin, kuten luonnosuojeluun.

Muistojen suomiarvat

Kaikki eivät välttämättä muista Internetiä edeltävää aikaa, mutta uskokaa täi älkää, paperiarpojen tarjonta oli jo tuolloin todella runsasta. Alla on lueteltuna ajan kultaamat suomiarvat aina vuoteen 2001 asti. Joukosta löytyy erilaisia teema-arpoja, joilla saattaisi olla kysyntää jopa näinä päivinä, esimerkkinä mainittakoon vaikkapa äitienpäivä-arpa ja Afrikan Tähti-arpa.

Raha-arpa (1976–1985)

Raha-arpa eli kahdella eri aikakaudella, kun se siirrettiin Finanssilaitokselta Veikkauksen omistukseen. Arpaa myytiin tuolloin 20 markan hintaan ja sen voittoarvonnat pidettiin kerran kuukaudessa. Ensimmäisenä vuonna sen päävoitto oli 250 000 markkaa. Sen jälkeen päävoittopottia korotettiin kahdesti ja laskettiin kerran. Tästä johtuen arvan hinta seilasi korotuksien takia 25-30 markan välimaastossa. Arpaa ruvettiin myös myöhemmin myymään kahden viikon jaksoissa. Yhteensä raha-arpa ehti olla Suomessa peräti yhdeksän vuotta.

Kaksoisarpa (1985–1986)

Kaksoisarpa korvasi pitkäikäisen raha-arvan. Arvan melkoisen korkea 50 markan hinta selittyy joka neljäs viikko suoritetulla miljoonan markan päävoitolla ja 50 000 markan viikkoarvonnoilla. Tuommoinen rahasumma houkuttelee jo kummasti köyhempääkin ihmistä kaivamaan viimeiset rahansa esiin. Suuret voitot eivät kuitenkaan onnistuneet pitämään arpaa pinnalla ja kaksoisarpa jäikin vain vuoden mittaiseksi kokeiluksi.

Äitienpäivä-arpa (1987)

Myytiin huhti-toukokuussa, vähemmän yllättäen äitienpäivän kunniaksi. Tämä arpa toimi mainiona lahjaideana kyseisenä juhlapäivänä, mutta sitä ei ole sen koommin nähty.

Suomalainen äitienpäivä:
Suomessa äitienpäivää on vietetty aina toukokuussa. Äitienpäivähän rantautui maahamme ensimmäisen kerran vuonna 1918, ja päivään on alusta alkaen kuulunut lahjojen antamisen perinne. Useimmiten äideille on annettu itse askarreltuja lahjoja tai valkovuokkoja. Tätä nykyä myös tasavallan presidentti muistaa äitejä jakamalla heille ansiomerkkejä. Äitienpäivä on myös virallinen liputuspäivä.

Olympia-arpa (1988)

Myytiin tammi- ja syyskuussa. Olympia-arpaa myytiin urheiluarpana olympialaisten kunniaksi ja tähän arpaan pääsi käsiksi kymmenellä markalla. Päävoitto oli niinkin iso kuin 50 000 markkaa.

Suomi '88 Olympialaisissa

Suomalaiset urheilijat lähtivät suurin odotuksin kesäolympialaisiin jotka pidettiin Soulissa, Etelä-Koreassa 17.9.–2.10.1988. Kisat menivät suomalaisilta kuitenkin penkin alle ja Suomi sai huonoimman olympiamitalisaaliinsa koskaan. Suomen keihäsmitalistit olivat Tapio Korjus, joka kiskaisi viimeisellä heitolla olympiakultaa ja pronssille heittänyt tohmajärveläinen keihäskarju Seppo Räty. Rädyn tunnettu suorasanaisuus pääsi oikeuksiinsa, kun häneltä kysyttiin suorituspaineista. Mies vain tokaisi, että taitaa taas katsojilla olla ne suurimmat paineet. Muista mitaleista vastasivat kovan luokan painijat Harri Koskela ja Tapio Sipilä.

Urheiluarpa (1994)

Urheiluarpa ei oikein onnistunut identiteettinsä luonnissa, sillä loppujen lopuksi arpa muistutti lähinnä luontoarpaa. Arpa maksoi kymmenen markkaa ja sillä summalla pääsi tavoittelemaan muhkeaa 50 000 markan pääpottia. Mutta jos voittoa ei tullut, oli pelaajilla vielä mahdollisuus osallistua TV-lisäarvontaan.

Katkera jääkiekon MM hopea '94

Urheilun saralla vuoden 1994 merkittävimpiä tapahtumia oli Italiassa pidetyt jääkiekon mm-kisat, joissa Suomi taisteli finaalissa Kanadaa vastaan aina rangaistuslaukauskilpailuun saakka. Trilleri päättyi kuitenkin kansan suureksi pettymykseksi Kanadan voittoon. Balsamia tappion tuomiin haavoihin saatiin kuitenkin jos seuraavana vuonna, kun Leijonat hiljensivät Globenin ja veivät Suomen ensimmäiseen jääkiekon maailmanmestaruuteen.

Sapatti-arpa (1997−1998)

Sapatti-arpaa ei ehditty kokeilemaan kuin vuoden verran ja kaiken kaikkiaan sitä pelattiin vain noin 10,38 markalla per asukas. Pelaaminen oli pitkälti alkuinnostuksen varassa ja mielenkiinto laantui varsin nopeasti. Niinpä Veikkaus päätti poistaa sen markkinoilta. Huonoon menestykseen on voinut osaltaan vaikuttaa myös arvan kohtuullisen kallis ostohinta: 20 markalla pääsi tavoittelemaan 50 000 markan jättipottia.

Sapatti juontaa juurensa juutalaisten viettämästä viikoittaisesta lepopäivästä, jota on vietetty juutalaisen viikon viimeisenä päivänä eli lauantaina. Kristityistä suurin osa ei vietä sapattia, vaan he muistavat sunnuntaina Jeesuksen ylösnousemusta. Maallikkojen mielissä on puolestaan lähestyvän maanantain kauhut.

Afrikan Tähti (1998–2001)

Osion otsakkeessakin komeileva Afrikan Tähti -arpa perustuu kuuluisaan lautapeliin, ja siinä on tarkoituksena raaputtaa esiin kolme samanlaista symbolia. Alun perin tuon pelin kehitti Kari Mannerla vuonna 1951, ja sittemmin siitä on tullut yksi Suomen eniten myydyistä lautapeleistä. Peli on käännetty lähes 20 eri kielelle ja sen suosio on pysynyt huimana uusien versioiden myötä.

Arvan hinta oli 20 markkaa ja sen päävoittona oli 50 000 markkaa, joka maksettiin kerralla, sekä 5 000 markkaa kuukaudessa 50 kuukauden ajan. Arpaa ei ehditty pelaamaan kuin kolme vuotta, kun arpa vedettiin pois nimen käytön sallivan sopimuksen rauettua.

Onnenvuosi-arvat (1999-2001)

Teema-arpa tuli markkinoille ennen vuosituhannen vaihtumista. 30 markan hintaisen arvan jättipotti oli 250 000 markkaa. Vuodenvaihteen tienoilla myynnissä olleen Onnenvuosi-arvan lisäksi samaan sarjaan kuuluivat myös kesäisin myydyt Onnenkesä-arvat ja syksyiset Onnensyksy-arvat.

Suomalaiset nettiarvat

Suomi arvat

Horoskooppiarpa

Horoskooppiarpa on tätä nykyä Veikkauksen nettiarpojen joukossa lymyilevä hittiarpa. Horoskooppeja on tunnetusti kaksitoista kappaletta, mutta arpa sisältää vain yhdeksän kenttää. Jos niistä löytyy kolme samaa symbolia, voittaa. Jotkut pitävät astronomiaa oivana tapana enteillä tulevaa, kuten vaikkapa äkillistä rikastumista, joten sinänsä pelin teema on onnistunut. Nettiarvalla on hintaa 3 euroa.

Kummeli-arpa

Kummeli-arpa kehitettiin Kummeli Alivuokralainen elokuvan vanavedessä. Tampereen legendaarisimman huumoriryhmän ei pitäisi olla tuntematon kellekään suomalaiselle, joten arvan markkina-arvo oli varsin hyvä. Nettiarvan digitaalista puolta hyödynnettiin siten, että Kummeli-arpaa pelatessa pääsi katselemaan joitakin kohtauksia Alivuokralainen-elokuvasta. Pelissä pyrittiin raaputtamaan esiin kolme elokuvan aiheeseen liittyvää symbolia. Arvasta löytyy myös bonusosuus, jossa on mahdollisuus yrittää voittaa lisää rahaa. Arpaonnea pääsi koettamaan kolmella eurolla.

Saunaan-arpa

Sauna-arpa on yhä Veikkauksen nettiarpojen joukosta löytyvä, hyvinkin perisuomalaiseen teemaan pohjautuva arpa. Suurin osa meistä härmäläisistä nautimme mahtavista löylyistä ja järvisuomen hulppeista maisemista, joten ainakin aihepiiri on houkutteleva. Arvassa on kaksitoista raaputuskohtaa, joiden pinnan alta löytyy erilaisia symboleja, aina uimahousuista koivuklapeihin ja löylykauhaan. Jotkin symboleista ovat kuitenkin vain rekvisiittaa. Ideana on saada löylymittari nousemaan tai jäämään jonkun voittosumman päälle. Niinpä et voi olla varma voitosta ennen kuin viimeinenkin luukku on avattu. Nettiarpa on pelattavissa kahden euron hinnalla.

Tutustu internetin arpatarjontaan