Arpa historia

Veikkaus astuu kuvioihin

Suomalaisia raha-arvat ovat kiinnostaneet aina. 1920-luvulla arvoista saatu voitto-osuus käytettiin kulttuuriin kuten oopperaan ja kansallisteatteriin, joten kyseessä olivat todelliset suomiarvat. Tässä vaiheessa Veikkaus ei vielä saanut arpajaisista tulevaa rahaa itselleen. Mutta vuonna 1976 raha-arpojen historia mullistui, kun arpajaistulot siirtyivät lopulta Veikkauksen hoidettavaksi. Veikkaus toi markkinoille ensimmäisen raaputusarvan eli Ässä-arvan vuonna 1981. Siitä lähtien markkinoille on ilmestynyt monen monituista erilaista arpaa, joista jotkut ovat säilyneet ja jotkut poistuneet. Internetissä arvat ovat olleet vuodesta 2006 lähtien.

Nettiarvat tarjoavat paremman voittosuhteen

Veikkauksen nettiarvat perustuvat kuitenkin paperiarpojen markkinoihin, joten niitä ei ole suunniteltu erityisen kilpailukykyisiksi muihin arpasivustoihin verrattuna. Esimerkiksi Nettiarpa.comin tarjoamat arvat lupaavat jopa 1/3 voittosuhteen, eli pitkällä aikavälillä tämä tarkoittaa sitä että joka kolmas arpa voittaa! Tämän lisäksi asiakkaalla on mahdollisuus voittaa jopa miljoonan euron pääpalkinnon (3wow-arpa ja Super 3wow-arpa). Valikoimakin on suurempi, koska itsenäiset arpasivustot voivat tarjota useiden eri pelituottajien arpapelejä. Suomen raha-arpojen historia on siis paperiarvoissa, mutta tulevaisuus on selkeästi nettiarvoissa.

Arpojen kehitys jatkuu

Kehitystä on tapahtunut myös paperiarvoissa, sillä nykyään ei tarvitse enää huolehtia arpojen tarkistuspinnasta. Sen sijaan että pelaajan tarvitsisi varoa rikkomasta tarkistuspintaa ja tekemällä siten arvasta arvottoman, nykyarvat tulevat arvotavaraksi vasta myyntipisteeseen saapuessaan. Arpaa on nykyisin käytetty lähinnä uhkapelien nimikkeellä ja siitä saatava voitto perustuu satunnaiseen tulokseen ja voittoprosenttiin.

Voittorahojen jakautuminen

Alkuun veikkausvarat jaettiin urheilun ja liikuntakasvatuksen kesken. Vuonna 1953 osingoille tulivat lisäksi tiede, taide ja nuorisotyö. Opetusministeriö jakaa Veikkauksen tuotosta varoja suomaiselle kulttuurille eduskunnan säätämän jakosuhdelain mukaisesti. Siinä määritetään taiteelle 38,5 %, liikunnalle 25 %, tieteelle 17,5 % ja nuorisotyölle 9 %. Tämän lisäksi ministeriön vapaaseen harkintaan jätetään 10 %, jonka käyttö määritellään joka vuosi erikseen. 3-13 % tuloista siirtyy valtion kassaan, mikäli ministerit näin päättävät.

Arpajaislaki valtionmonopolin turvana

Suomessa rahapelitoimintaa ohjaa arpajaislaki. Veikkauksella on yksinoikeus järjestää Suomessa urheiluvedonlyöntitoimintaa, lukuun ottamatta totopelejä, jotka järjestää Suomen Hippos ry. Vakion SM-kisa on Veikkauksen vuosittain järjestämä kisa, jossa kisataan Vakion Suomen mestaruudesta.  Ensimmäisen kerran kisa järjestettiin vuonna 1946.

Valitse itsellesi sopiva nettiarpasivusto