Suomen raha-arpojen historia

Suomessa arpojen historia on pitkä ja mielenkiintoinen. Arvat ovat kokeneet monenlaista muodonmuutosta, onhan niitä ehditty Suomessa kokeilemaan ensikerran jo 1700-luvulla. Alunperin arpa on ollut ennustajien käyttämä taikatyökalu, tuohon aikaan käytettiin luun palaa jota tärisytettiin rumpukalvolla.

Se kertoi ennustajalle tulevaisuudesta tai henkien maailmasta. Sittemmin ovat muutkin käyttäneet arpakuutiota ennustukseen, mustalaisten arvellaan kokeilleen arpakuutio-ennustusta vasta myöhemmin.

Veikkaus astuu kuvioihin

Suomalaisia raha-arvat ovat kiinnostaneet aina, mutta 1920-luvulla arvoista saatu voitto-osuus käytettiin kulttuuriin kuten oopperaan ja kansallisteatteriin. Tässä vaiheessa Veikkaus ei vielä saanut arpajaisista tulevaa rahaa itselleen. Mutta jo vuonna 1976 arpajaistulot siirtyivät Veikkauksen hoidettavaksi.Veikkaus toi markkinoille ensimmäisen raaputusarvan eli Ässä-arvan 1981, tästä siis suomiarvat saivat alkuunsa. Siitä lähtien on markkinoilla ollut erilaisia arpoja, joitakin on toki jäänyt ajan saatossa pois, mutta aina on tullut uusia arpoja tilalle. Internettiin arpojen tulo on helpottanut monen arpapelaajan arkea, onhan niitä saanut pelata netissä 2006-vuodesta lähtien.

Veikkauksen nettiarvat ovat kuitenkin järkyttävän huonot kun niitä vertaa muihin arpoja tarjoavien sivustojen arpohin. Esimerkiksi Nettiarpa.comin tarjoamat arvat lupaavat jopa 1/3 voittosuhteen ja jopa miljoonan euron pääpalkinnon (3wow-arpa). Valikoimakin on reippaasti suurempi, tarjolla kun on yli 30 hauskasti toteutettua internet arpaa.

Kokeile hauskoja ja voittoa antavia nettiarpoja Nettiarpa.comissa.

Kuinkahan moni vielä muistaa ne arvat joissa oli tuo herkästi naarmuuntuva tarkistus pinta joka piti pitää ehdottomasti ehjänä, että voi sitten lunastaa tuon kyseisen voittosumman mikäli sellaisen arpa oli ostajalleen suonut. Nykyarvoissahan ei enää tarvitse semmoista pelätä. Tekniikka on kehittynyt niin paljon ja nopeasti, että arvatkin tulevat vasta arvotavaraksi myyntipisteseen saapuessaan. Arpaa on nykyisin käytetty lähinnä uhkapelien nimikkeellä ja siitä saatava voitto perustuu satunnaiseen tulokseen ja voittoprosenttiin.

Voittorahojen jakaminen

Alkuun veikkausvarat jaettiin urheilun ja liikuntakasvatuksen kesken. Vuonna 1953 veikkausvaroja jakamaan tulivat lisäksi tiede, taide ja nuorisotyö. Opetusministeriö jakaa Veikkauksen tuotosta varoja suomaiselle kulttuurille eduskunnan säätämän jakosuhdelain mukaisesti. Lain mukaan veikkausvoittovaroista taide saa 38,5 %, liikunta 25 %, tiede 17,5 % ja nuorisotyö 9 %. Tämän lisäksi ministeriön vapaaseen harkintaan jätetään 10 %, jonka käyttö määritellään joka vuosi erikseen. 3-13% siirtyy siis valtion kassaan. (mikäli ministerit näin päättävät)

Suomessa rahapelitoimintaa ohjaa arpajaislaki. Veikkauksella on yksinoikeus järjestää Suomessa urheiluvedonlyöntitoimintaa, lukuun ottamatta totopelejä, jotka järjestää Suomen Hippos ry. Vakion SM-kisa on Veikkauksen vuosittain järjestämä kisa, jossa kisataan Vakion Suomen mestaruudesta.  Ensimmäisen kerran kisa järjestettiin vuonna 1946.

MUISTOJEN ARPOJA

Raha-arpa (1976–1985)

Raha-arpa eli kahden eri aikajakson, kun se siirrettiin finassilaitokselta Veikkauksen omistukseen. Arpaa myytiin tuolloin 20 markan hintaan ja sen voittoarvonnat olivat joka kuukausi. Ensimmäisenä vuonna sen päävoitto oli 250 000  markkaa. Sen jälkeen päävoittopottia korotettiin vielä kahdesti ja ehdittiin jopa  sitten laskeakkin vielä yhden kerran. Tästä johtuen arvan hinta seilasi  korotuksien takia 25-30 markan välimaastossa. Arpaa ruvettiin myös myöhemmin myymään kahden viikon jaksoissa. Raha-arpa ehti näin olla Suomessa yhdeksän pitkää vuotta.

Kaksoisarpa (1985–1986)

Kaksoisarpa korvasi pitkään suomessa olleen raha-arvan. Arvan sai ostettua 50 markalla arvan kalliin hinnan selittää sen joka neljäs viikko suoritettava korkea päävoitto; Miljoona markkaa ja olihan vielä tuo 50 000 markan viikkoarvonta. Tuommoinen rahasumma houkuttelee jo kummasti köyhempääkin ihmistä kaivamaan viimeiset rahansa esiin. Mutta ei suuret voitot koituneet tämänkään arvan pelastajiksi, vuoden mittaiseksi jäi kaksoisarvan kokeilu.

Äitienpäivä-arpa (1987)

Myytiin huhti-toukokuussa. Tämä Äitienpäivä-arpa on mainio lahjaidea kaikille niille ihmisille, jotka haluavat ilahdutta omaa Äitiä pienen lisärahan toivossa.

Suomalainen Äitienpäivä:

Suomessa Äitienpäivää on vietetty aina toukokuussa  ja Suomeen Äitienpäivähän tuli ensimmäisen kerran 1918 ja siitä lähtien kaikkia Suomen Äitejä on muistettu erilaisilla lahjoilla, joista varmaan Äidin mieleen ovat parhaiten jääneet omien lasten askartelemat pikku lahjukset ja perinteisesti Äideille on kerätty myös valkovuokkoja. Nykyään Tasavallan Presidentti muistaa myös  Äitejä ja jakaa ansio merkkejä urallaan tai muuten
elämässään ansioituneille  Äideille. Äitien päivä on myös virallinen liputus päivä.

Olympia-arpa (1988)

Myytiin tammi- ja syyskuussa. Olympia -arpaa myytiin urheiluarpana ja tähän arpaan  pääsi käsiksi kymmenellä markalla ja arpahan tuli myyntiin aina Olympiakisojen alla. Päävoitto oli niinkin iso kuin 50 000 markkaa.

Suomi '88 Olympialaisissa

Suomalaiset urheilijat lähtivä suurin odotuksin kesäolympialaisiin jotka pidettiin Soulissa, Etelä-Koreassa 17.9.-2.10.1988. kisat menivät suomalais urheilijoilta kumminkin aika alakanttiin ja suomi saavutti tähän astisista olympia kisoista huonoimman mitali saaliin.Suomen mitalistit olivat Tapio Korjus joka kiskaisi viimeisellä heitolla Olympia kultaa ja meille suomalaisille penkki urheilijoille riitti jännitystä aina loppuun saakka. pronssia heitti  Tohmajärveläinen keihäs jätti Seppo Räty jonka suora sanaisuus ei jäänyt kenellekkään epä selväksi  kun häneltä kysyttiin onko paineita, Seppo tokaisi kylmän rauhallisesti taitaa taas olla katsojilla ne suurimmat paineet. Muista mitaleista vastasivat kovat painijat Harri Koskela ja Tapio Sipilä.

Urheiluarpa (1994)

Urheiluarpa jonka olisi pitänyt kertoa tai näyttää päällisin puolin urheilu arvalta mutta se muistuttikin ja olikin lähinnä luonto arpa. Arpa maksoi Kymmenen markkaa ja sillä summalla pääsi tavoittelemaan muhkeaa 50 000  
markan pääpottia. Mutta jos voittoa ei tullut oli sinulla vielä mahdollisuus osallistua  TV-lisäarvontaan.

Katkera jääkiekon MM hopea '94

Urheilun vuosi 1994 muistetaan Italian jääkiekon mm kisoista jossa suomi taisteli finaalissa Kanadaa vastaan aina rangaistus laukaus kilpailuun asti jonka meidän epäonneksi ja suureksi pettymykseksi vei nimiinsä Kanada. Olisikohan jo tuolloin osattu odotta että suomen leijonien loistavat peli esitykset mm jäällä saavat jatkoa heti seuraavana vuonna .Suomalaiset pääsevät juhlimaan tuota kauan himoittua maailman mestaruutta. Joka on muuten tänä päivänäkin ainoa kultamitali suomen jääkiekko maajoukkueella.

Sapatti-arpa (1997−1998)

Sapatti-arpaa ei keritty Suomessa kokeilla kuin vuoden verran ja sitä pelattiin noin 10,38 markkaa per asukasta kohti. Sen alun kiinnostus kuitenkin lopahti eikä jaksanut enää innostaa arpojen ostajia. Niinpä Veikkaus
päätti poistaa sen markkinoilta lyhyen kokeilun jälkeen. Huonoon menestykseen on voinut osaltaan vaikutta arvan silloinen kohtuullisen kallis ostohinta; 20 markkaa ja pääarvonta oikeutti 50 000 markan voittosummaan.
Sapatti nimihän juontaa juurensa juutalaisten viettämästä juutalaisuuden viikottaisesta lepopäivästä, jota on vietetty juutalaisen viikon viimeisenä paivänä eli Lauantaina. Kristityistä taas suurin osa ei vietä tätä sapattia vaan he muistavat sunnuntaina Jeesuksen ylösnousemusta.

Afrikan Tähti (1998–2001)

Afrikan-tähti arpa tuli  markkinoille kuuluisan lautapelin pohjalta, Siinä on tarkoituksena raaputtaa esiin kolme samanlaista symbolia, raaputuspinnan alta sitten paljastuu kyseinen voitto summa. Alunperin tuon kuuluisan
lautapelin  kehitti Kari Mannerla vuonna-1951 siitä tulikin yksi suomen eniten myytyistä lauta peleistä joka on myöhemmin käännetty 16 eri kielelle ja siitä on myös erilaisia versioita saatavana,eikä sen suosio ole vieläkään hiipunut. Itse Afrikantähti-arpaa ei suomessa ehditty pelata kuin kolme vuotta kun sen nimestä tuli erilaisia sopimus kiistoja niinpä arpa vedettiin pois myynnistä.

Arpa perustui samannimiseen lautapeliin. Arvan hinta oli 20 markkaa ja päävoittona oli 50 000 markkaa, joka maksettiin kerralla, sekä 5 000 markkaa kuukaudessa 50 kuukauden ajan. Afrikan Tähti -arvan myynti päättyi,
koska pelin käyttöön liittynyt sopimus raukesi.

Onnenvuosi-arvat (1999-2001)

Teema-arpa tuli markkinoille vuosituhannen vaihtumista ennen. Arvan hinta oli 30 mk ja päävoitto 250 000 markkaa. Vuodenvaihteen tienoilla myynnissä olevan Onnenvuosi-arvan lisäksi myytiin Onnenkesä-arpoja kesäisin
ja Onnensyksy-arpoja syksyisin.